Nähtävyydet

Majakka

Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utöhön vuonna 1753. Pyöreä majakkatorni räjäytettiin Suomen sodan aikana 1808-09. Nykyinen majakka rakennettiin samalle paikalle vuonna 1814 luotsilaitoksen päällikön Gustav Broddin johdolla. Valolaite ja majakan lyhtyosa on sittemmin uudistettu useaan otteeseen, ja nykyinen linssi on vuodelta 1906.

Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakan erikoisuus: kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on ajalta ennen vuotta 1841, jolloin se mainittiin luotsiamiraali Alexander Wallrondsin raportissa. Pappi vieraili Utössä virallisesti vain kaksi kertaa vuodessa, ja muina aikoina tapana oli, että Utön vanhimmat miehet pitivät iltahartauden joka sunnuntai postillaa lukien. Jo ammoisista ajoista lähtien Utö kuului Korppoon seurakuntaan, mutta itse kylä samoin kuin Jurmon kylä kuului hallinnollisesti ahvenanmaalaisen Föglön pitäjään vuoteen 1856 asti.

Ruotsin vallan aikana majakka hoitui parin miehen voimin, mutta Venäjän vallan aikana majakan henkilökunta lisääntyi huomattavasti. Majakassa työskenteli majakkamestari ja neljä majakanvartijaa (kaksi nuorempaa ja kaksi vanhempaa). Heidän lisäkseen palkattiin joukko ylimääräisiä majakanvartioita. Ylimääräiset majakanvartijat pääsivät luotsilaitoksen henkilöluetteloon oppipoikina ja näin he olivat etuoikeutetussa asemassa vapautuvia paikkoja täytettäessä. Ylimääräiset majakanvartijat elivät pääasiassa kalastamalla silakkaa. Jotkut heistä hankkivat tuloja muilla sivutoimilla, kuten Daniel Söderlund, joka oli 1800-luvun lopussa kylän seppä.

Venäjän vallan aikana majakkamestari oli hierarkiassa saaren korkein virkamies. Majakkamestari saatettiin joskus määrätä luotsipiirin päällikön sijaiseksi, mikäli tämä oli estynyt hoitamasta virkaansa.

Ennen jäänmurtajien aikakautta majakka sammutettiin Itämeren jäädyttyä. Utön majakka sähköistettiin vuonna 1935, jolloin majakasta tuli myös radiomajakka. Jatkosodan aikana vuonna 1943 majakan generaattori alkoi tuottaa sähköä koko kylän tarpeisiin. Siitä lähtien majakanvartijoiden työ oli yhä enenevässä määrin voimalaitoksen ylläpitoa. Vuonna 1983 puolustusvoimat ryhtyi huolehtimaan sähköntuotannosta, ja seuraavana vuonna majakanvartijat siirtyivät väylämiehiksi, joiden tehtävänä on hoitaa merimerkkejä. Mannersähkö vedettiin Utöhön vuonna 1996.

Majakan ovenpielessä on kaksi muistolaattaa Utön sotatapahtumista. Toinen niistä on Panssarilaiva Ilmarisen muistolaatta 13.9.1941 tapahtuneen onnettomuuden muistoksi. Toinen taas kuvaa Neuvosto-Venäjän armeijan hyökkäystä Utön linnaketta vastaan talvisodan alussa 14.12.1939. Utön linnake puolustautui menestyksellisesti kahta punalaivaston hävittäjää vastaan, toinen hävittäjistä oletettavasti upposi taistelun jälkeen.

Myös ensimmäisen maailmansodan aikana Utöhön hyökättiin. Tällä kertaa hyökkääjänä oli Saksan keisarillinen laivasto, joka koetteli linnakkeen puolustusvahvuutta 10.8.1915. Tälläkin kerralla Utön patteristot ampuivat niin hyvin, että saksalaiset vetäytyivät tuloksettoman laukaustenvaihdon jälkeen. Linnakkeen menetyksiksi jäi yksi kaatunut sähköttäjä ja pari haavoittunutta tykkimiestä.