Kävelykierros

Utöpromenaden - Opastettu kävelykierros

Utön kyläyhdistys (Utö hembygdsförening) toivottaa vierailijat tervetulleiksi mukaan opastetulle saaren kiertokävelylle.

loita kierroksesi mistä tahansa numeroidusta kohdasta, seuraa ehdotettua reittiä ja näet matkasi varrella kaikki Utön tärkeimmät nähtävyydet.

1

2

1) Stora bron - Utön päälaituri

Voit aloittaa kävelykierroksesi vaikkapa keskeltä kylää, saaren päälaiturilta. Ison laiturin – Stora bron - rakensivat venäläiset ensimmäisen maailmansodan aikaan, ja se on noin sadan metrin pituinen. Laituria suojaa Utön erinomainen luonnonsatama, joka rajoittuu etelässä Utön pääsaareen ja pohjoisessa Ormskäriin ja muihin luotoihin. Päälaituria käyttävät edelleen Luotsauslaitoksen luotsiveneet, mutta yhteysalus tulee nykyisin Utön pohjoisimpaan niemeen. Kesäisin laituriin  kiinnittyy tuhansia vapaa-ajanveneitä.

3

2) Tienhaara

Käänny päälaiturilta oikealle. Kävelet nyt länteen Utön pääkatua, jonka molempia puolia  reunustavat punaisiksi maalatut rantavajat. Saavut tienhaaraan, josta oikealle kääntyessäsi pääset Utö Havshotellille, Utön linnakkeen entiselle kasarmille. Kuljet ohi kotiseututalon (Hembygdsgården), jossa mm. järjestetään kesäjuhlat joka kesä. Samassa rakennuksessa on myös ympäri vuoden toimiva Utön kirjasto.

4

3) Enskär - Utö havshotell

Koko Enskärin alue oli aikaisemmin vierailijoilta suljettua sotilasaluetta. Vuonna 2007 Enskärin vanhan kasarmialueen osti hotelliyrittäjä, ja entisen kasarmin tiloissa toimii nyt korkeatasoinen hotelli ja ravintola ympärivuotisesti.

Sotilaat tulivat Utöhön vuonna 1912. Saarelle rakennettin tuolloin Venäjän rannikkopuolustukseen kuuluva linnake. Vuosina 1918-2005 Utössä asui ja työskenteli Suomen rannikkopuolustuksen henkilökuntaa ja varusmiehiä. Nykyisin hotellina toimivan kasarmin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1973 ja samalla rakennettiin kaksitoista rivitaloasuntoa henkilökunnan asunnoiksi. Työt valmistuivat vuonna 1978. Kasarmialueella sijaitsee myös Utön vedenpuhdistamo, joka tuottaa juomavettä merivedestä koko kylän tarpeisiin. Utössä on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto.

Jos jatkat kävelyäsi aivan rantaan saakka, tulet yhteysaluslaiturille. Yhteysalus liikennöi Utön ja Nauvon Pärnäisten välillä ympäri vuoden lähes päivittäin.

Nyt voit kääntyä ympäri ja kävellä kohti kylää takaisin tienhaaraan.
5

4) Utön koulu

Käänny tienhaarasta oikealle. Kun katsot pohjoiseen Enskärin (aikaisemmin erillinen saari, joka maankohoamisen myötä on muuttunut niemeksi) suuntaan, näet keltaisen kivirakennuksen, joka on Utön koulu. Utöhön perustettiin Korppoon ensimmäinen kansakoulu vuonna 1884. Utö sai pitäjän ensimmäisen kansakoulun siksi, että luotseilta edellytettiin jo 1800-luvun lopulla luku- ja kirjoitustaitoa. Jotta voitiin varmistaa luotsin ammatin siirtyminen sukupolvelta toiselle, utöläiset perustivat yhdessä jurmolaisten kanssa oman koulunsa. Koulu on nykyisin suomenkielinen, ja oppilasmäärä on viime vuosina vaihdellut kolmesta kolmeentoista oppilaaseen luokilla 1-6.

Koulu symbolisoi menneisyyttä ja jatkuvuutta, mutta koulun niityn puolella oleva uusi rakennus on nykypäivää, sillä rakennuksessa sijaitsee laajakaistayhteyden optisen kaapelin vahvistusasema. Kaapeli on vedetty Ruotsista Suomeen vuonna 2000.
6

5) Västra udden

Edessäsi näet Västra Uddenin portilla suljetun sotilasalueen. Västra Uddenilla näkyvät vielä Venäjän armeijan jäljet: portin takana on kivistä ja betonista muurattuja kasematteja, joita käytettiin neljän tykin patterin (152 mm) alustoina. Ensimmäisen maailmansodan aikaan venäläiset rakensivat kylän halki mukulakivitien ja Västra Uddenilla se on säilynyt lähes ehjänä. Mukulakivitien reunaan asennettiin rautatiekiskot ammuskuljetuksia varten. Raiteet poistettiin vasta 1960-luvulla. Vasemmalla puolella olevaa keltaista Adolf Öhmans -nimistä taloa käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kasarmina kuten monia muitakin Utön rakennuksia.

7

6) Luotsiasema

8

Adolf Öhmansin jälkeen käänny vasemmalle ja nouse portaita majakkamäelle. Keltaisen luotsiasemarakennuksen eteläseinustalta voit katsella merta, joka avautuu silmien eteen lähes rannattomana. Utön eteläpuolella on enää vain muutamia yksittäisiä luotoja. Lähin suuri saari on Viron Hiidenmaa, joka sijaitsee noin 120 km Utöstä eteläkaakkoon.

Nykyinen luotsiasema rakennettiin vuonna 1958 korvaamaan aikaisemmin paikalla sijainnutta puista rakennusta, jonka runko tiettävästi oli peräisin 1840-luvulta. Utöstä sai jo 1600-luvun puolivälissä luotsin, mikä käy ilmi mm. teoksesta Johan Månszons sjöbok. Saaren esimmäiset pysyvät asukkaat olivat luotseja, jotka asettuivat asumaan Utöhön 1700-luvulla. Aikaisemmin luotsit asuivat Jurmossa, mutta 1740-luvulla Utö asutettiin, kun kaksi jurmolaista talonpoikaa muutti perheineen Utöhön kruunun luotseiksi. Utö erotettiin Jurmon kylästä omaksi kyläkseen vasta 1800-luvun lopussa.

Utön luotsipaikka on ollut 1800-luvulta lähtien tärkein portti Saaristomerelle. Luotsausten määrä oli suurimmillaan vuonna 1970, jolloin luotsauksia oli yli 2300 vuodessa, mutta nykyisin luotsausten määrä on enää noin puolet tästä. Nykyään Utöstä luotsataan laivoja lähes kaikkiin Saaristomeren satamiin – Hankoon kaakossa ja Isokariin luoteessa, ja takaisin samoja väyliä ulkomerelle.Vilkas liikenne on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Utön vesiä on kutsuttu surullisesti laivojen hautausmaaksi. Utön kotiseutumuseossa voit tutustua lähemmin Utön vesillä tapahtuneisiin haaksirikkoihin kertomusten, esineiden ja valokuvien avulla.

9

7) Majakka

10
Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utöhön vuonna 1753. Pyöreä majakkatorni räjäytettiin Suomen sodan aikana 1808-09, ja nykyinen majakka rakennettiin samalle paikalle vuonna 1814 luotsilaitoksen päällikön Gustav Broddin johdolla. Valolaite ja majakan lyhtyosa on sittemmin uudistettu useaan otteeseen, ja nykyinen linssi on vuodelta 1906.

Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakan erikoisuus: kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on ajalta ennen vuotta 1841, jolloin se mainittiin luotsiamiraali Alexander Wallrondsin raportissa. Pappi vieraili Utössä virallisesti vain kaksi kertaa vuodessa, ja muina aikoina tapana oli, että Utön vanhimmat miehet pitivät iltahartauden sunnuntaisin postillaa lukien.

Ruotsin vallan aikana majakka hoitui parin miehen voimin, mutta Venäjän vallan aikana majakan henkilökunta lisääntyi huomattavasti. Silloin majakkamestari oli hierarkiassa saaren korkein virkamies. Majakkamestari saatettiin joskus määrätä luotsipiirin päällikön sijaiseksi, mikäli tämä oli estynyt hoitamasta virkaansa.

Ennen jäänmurtajien aikakautta majakka sammutettiin Itämeren jäädyttyä. Utön majakka sähköistettiin vuonna 1935, jolloin majakasta tuli myös radiomajakka. Jatkosodan aikana vuonna 1943 majakan generaattori alkoi tuottaa sähköä koko kylän tarpeisiin. Vuonna 1983 puolustusvoimat ryhtyi huolehtimaan sähköntuotannosta. Mannersähkön saari sai vuonna 1996.

Majakan ovenpielessä on kaksi muistolaattaa Utön sotatapahtumista. Toinen niistä on Panssarilaiva Ilmarisen muistolaatta 13.9.1941 tapahtuneen onnettomuuden muistoksi. Toinen taas kuvaa Neuvostoliiton laivaston hyökkäystä Utön linnaketta vastaan talvisodan alussa 14.12.1939.

Majakkakirkkoon pääsee tutustumaan opastettujen käyntien yhteydessä. Linssihuone sen sijaan ei ole auki yleisölle. Jatka nyt kierrostasi, kävele majakalta mäkeä alas kohti itää ja tulet Stenhusetille.
11

8) Stenhuset – Utön kotiseutumuseo

Stenhuset rakennettiin vuonna 1753 yhtä aikaa ensimmäisen majakan kanssa, ja rakennus onkin Utön vanhin. Taloa käytettiin majakanvartijoiden virka-asuntona aina 1860-luvulle, jolloin rakennuksen tulisijat purettiin. Majakanvartijat olivat silloin jo pääosin siirtyneet asumaan vastapäätä olevaan keltaiseen taloon, joka on 1840-luvulta. Stenhuset oli sittemmin varastona, puuliiterinä ja verstaana aina 1990-luvulle saakka, jolloin Merenkulkulaitos teetti rakennuksessa peruskorjauksen ja vuokrasi sen kyläyhdistykselle (Utö hembygdsförening r.f.). Vuonna 1991 kyläyhdistys avasi tiloissa Utön kotiseutumuseon näyttelyn.

Utön erityispiirteet virkamiesyhteisönä kaukana ulkomerellä käyvät ilmi kotiseutumuseon näyttelystä, joka kertoo luotsien, majakanvartijoiden ja sotilaiden tarinaa. Utön elämä on luonnollisesti paljon muutakin kuin virkamiesten toimintaa, siksi näyttely valottaa myös utöläisten naisten roolia yhteisössä, saaren sosiaalista elämää ja kertoo kalastuksesta ja metsästyksestä. Museossa voit tutustua valokuvien myötä myös eri vuodenaikoihin Utössä, kuunnella vanhojen utöläisten kertomuksia ulkosaariston elämästä ja sukeltaa haaksirikkojen jännittävään maailmaan.
12

9) Luotsitilat

Majakalta laskeudumme itään johtavaa tietä alaspäin kotiseutumuseon ohi, kaarramme vasemmalle ja tulemme tienristeykseen Utön pääkadun varteen.Pysähdymme tähän hetkeksi ja katsomme etelän suuntaan. Olemme nyt sillä paikalla, jolle asutus ensimmäisenä saarella syntyi. Alun perin kaksi luotsitilaa, jotka myöhemmin 1770-luvulla jaettiin kahteen osaan, sijaitsivat tällä alueella. Utön neljä kruununluotsitilaa Västergrannas (Vestras), Norrgrannas (Sandas), Östergrannas (Grannas) ja Södergrannas (Mattas) sijaitsivat kaikki aikanaan nykyisen museon koillis- ja itäpuolella tiiviinä rykelmänä. Paikka oli hyvin valittu, sillä se on suojassa vallitsevilta lounaistuulilta.

Vanhoista rakennuksista on jäljellä Grannas ja Mattas, kaksi keltaista taloa, jotka tosin eivät enää ole alkuperäisessä asussaan. Sandaksen tontti on tyhjä ja museon alapuolella olevalla Vestraksen tilan paikalla on uusi rakennus. Muut kylän rakennukset nousivat aikanaan luotsitilojen ympärille.Venäjän vallan aikana ensimmäisen maailmansodan vuosina vanhoja rakennuksia purettiin, ja venäläiset rakensivat uusia taloja omaan tyyliinsä. Kyläkuvaa ovat myöhemmin muuttaneet myös puolustusvoimain pystyttämät uudisrakennukset.Saamme nykyisin kulkea melko tiiviisti rakennetussa kylässä, joka leveiden teidensä ansiosta näyttää lähes kaupunkimaiselta. Kylässä asuu nykyään noin 40 ympärivuotista asukasta. Kesällä saaren asukasluku moninkertaistuu, kun Utön vanhojen sukujen jälkeläiset palaavat kesäasukkaina esi-isiensä taloihin.
13

10) Kylän itäosa

14
Käänny risteyksestä oikealle, jatka kävelykierrostasi pitkin mukulakivitietä ja käänny vielä toistamiseen oikealle. Kuljet kahden punamultarakennuksen välistä, ohitat kylän keskellä olevan kentän ja saavut kylän itäiseen osaan.

Uusi aikakausi alkoi Utössä vuoden 2005 lopulla, kun puolustus-voimat poistui Utöstä. Suurimman työnantajan lähdettyä saarelta kyläyhdistys (Utö hembygdsförening rf) ryhtyi toimiin säilyttääk-seen saaren pysyvästi asuttuna. Kyläyhdistyksen perustama kiinteistöosakeyhtiö osti vuonna 2006 puolustusvoimilta tyhjäksi jääneet kylässä sijaitsevat asunnot ja ryhtyi vuokraamaan niitä saarella ympärivuotisesti asuville. Suurin osa saaren vuokra-asunnoista sijaitsee juuri täällä, tien ja kirkon välisellä alueella.

Jatka matkaasi kohti eteläistä niemeä ja näet pian vasemmalla puolellasi muistokiven, joka on pystytetty vuoden 1915 taistelussa kuolleen venäläisen sähköttäjän muistoksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Utöhön hyökättiin. Hyökkääjänä oli Saksan keisarillinen laivasto, joka koetteli linnakkeen puolustusvahvuutta 10.8.1915. Utön patteristot ampuivat niin hyvin, että saksalaiset vetäytyivät tuloksettoman laukaustenvaihdon jälkeen.
15

11) Venäläisarkkitehtuuria - Telegrafen och Kojuvret

16

Jos pysähdyt hetkeksi tähän ja katselet ympärillesi, näet muutaman esimerkin venäläisestä tsaarinaikaisesta sotilasarkkitehtuurista. Esimerkiksi punaisessa talossa, joka on lähinnä muistokiveä, Telegrafenissa, on selvästi nähtävissä venäläisarkkitehtuurin tunnusmerkit: korkeat ikkunat ja koristellut vuorilaudat. Taloa käytettiin aiemmin sähköttämönä. Toinen esimerkki on Kojuvret, suuri punainen, paksusavupiippuinen rakennus vähän kauempana mäellä itäänpäin katsottaessa. Venäläiset rakensivat talon ensimmäisen maailmansodan aikaan ja rakennustyylilleen uskollisina he rakensivat jokaiselle tulisijalle oman savupiipun. Utöläisten mielestä talo neljine savupiippuineen muistutti lähinnä lehmän utareita (ruots. Kojuvret), mistä talo saikin nimensä. Venäläisten rakennusten katon harjan korkeus poikkeaa myös suomalaisesta rakennustavasta.

17

12) Kesnäs

18
Kävelykierroksemme jatkuu ylös loivaa mäkeä kohti Utön eteläkärkeä, Kesnäsiä. Käänny oikealle mäen päällä olevasta tienhaarasta. Pesivien tiirojen takia Kesnäsin kärkeen saattaa olla vaikea päästä alkukesästä, mutta jos ne sallivat sinun jatkaa matkaasi yli nummen, saavut saaren eteläkärkeen. Siellä on vuonna 1989 pystytetty muistomerkki Stjärnan och korset – Tähti ja risti – vuonna 1929 haaksirikkoutuneen Drakenin muistoksi. Muistomerkki pystytettiin kalliolle, jolta utöläiset kahden vuorokauden ajan voimattomina joutuivat seuraamaan Drakenin miehistön kamppailua hengestään.

Haaksirikko tapahtui 11.11.1929, kun kolmimastoinen uusikaupunkilainen parkki Draken ajautui Utön ulkopuolella olevalle Örebådanin luodolle, joka on edessäsi vain 150 metrin päässä Utön eteläkärjestä. Miehistön onnistui kavuta luodolle, paitsi laivan timpurin, joka huuhtoutui mereen yrittäessään päästä pelastusveneeseen. Myrsky riepotteli miehistöä puolentoista vuorokauden ajan hirmumyrskyn voimalla, ja lyhyestä välimatkasta huolimatta utöläiset eivät päässeet Örebådaniin haaksirikkoisia pelastamaan. Kun myrsky hellitti sen verran, että luodolle päästiin apuun, viisi miestä oli ehtinyt menehtyä joko hukkumalla tai paleltumalla kuoliaiksi. Drakenin tragedia oli alkusysäys järjestäytyneen meripelastuspalvelun järjestämiselle Suomessa, ja myös Utö sai oman meripelastusasemansa 1934.
19

13) Jätteenkäsittely

Jos onnistuit pääsemään Utön eteläkärkeen, käänny nyt ympäri ja kävele takaisin tienhaaraan. Oikealle lähtevä tie johtaa Utön jätteenkäsittelylaitokselle, joka on puomein suljetulla alueella.Voit kuitenkin kävellä jonkin matkaa sitä kohti ohi Utön säähavaintoaseman, missä Suomen Ilmatieteenlaitoksella on säähavaintolaitteistonsa. Tien oikealla puolella näet myös kivestä ja betonista tehtyjä kasematteja, jotka venäläiset ovat rakentaneet ensimmäisen maailmansodan aikaan tykistöpattereiden alustoiksi.

Koko Kesnäs oli suljettua sotilasaluetta vuoteen 2004 asti. Jos et halua tarkastella jätteenkäsittelylaitosta lähempää, käänny ympäri ja kävele takaisin muistomerkille. Käänny seuraavaksi oikealle ja kävele kirkolle.

20
21

14) Utön kirkko - Bönehuset

22
Kivestä vuonna 1909 talkoovoimin rakennettu Bönehuset on Utön toinen kirkko, joka rakennettiin helpottamaan pääsyä jumalanpalveluksiin, sillä majakkakirkko oli osoittautunut liian vaikeapääsyiseksi monille ikääntyneille. Kirkon vieressä kohoaa Fårberget-kallio, jolla aikaisemmin sijaitsivat kylän tuulimyllyt. Nyt kalliolla on puolustusvoimien valvontatorni.

Bönehusetissa kannattaa istahtaa ja viettää hiljainen hetki. Kirkon itäpäädyn ikkunasta, luonnon tarjoamasta alttaritaulusta on kaunis näkymä merelle, joka myrskyisinä päivinä vaahtoaa kuohuten karikoiden yllä. Nämä luodot olivat kohtalokkaat amerikkalaiselle rahtialus Park Victorylle jouluyönä 1947. Alus oli ankkuroitunut hyvässä säässä Lillharunin luodon lähelle Utöstä kaakkoon, ja miehistön oli tarkoitus viettää jouluyö ankkurissa. Yöllä kuitenkin nousi hirvittävä lumimyrsky, ja aluksen ankkurit antoivat periksi, jolloin se lähti ajelehtimaan myrskyn heittelemänä. Park Victory iskeytyi usealle luodolle ja sai monta suurta vuotoa. Laiva alkoi upota nopeasti, ja miehistö siirtyi pelastusveneisiin. Kun Utössä saatiin tieto onnettomuudesta, sieltä lähdettiin pelastustoimiin luotsikutterilla, meripelastusalus Merikokolla ja armeijan aluksella. Suurten ponnistusten jälkeen miehistön jäsenistä onnistuttiin pelastamaan 38. Pelastuneet viettivät joulun utöläisten kodeissa, mutta jouluyön murheellinen tapahtuma vaati uhrikseen 10 hukkunutta ja paleltunutta.

Bönehusetissa on onnettomuuden muistoksi kymmenhaarainen kynttilänjalka, johon on kaiverrettu hukkuneiden merimiesten nimet. Seinällä on Yhdysvaltain suurlähetystön kirje, jolla utöläisiä kiitettiin heidän ponnisteluistaan onnettomuuden uhrien auttamiseksi.
23

15) Österäng - Itäinen niitty

24
Bönehusetista jatkamme matkaamme itään, tietä pitkin alas Utön isoimmalle niitylle, Österängille. Niitty oli aikanaan meren lahti ja vielä nykyäänkin sen pohjoisimmat osat ovat usein veden peittämät.

Vielä muutama vuosikymmen sitten niittyä käytettiin niitto- ja laidunmaana.Vanhoissa kuvissa näkyy aivan toisenlainen maisema: Österäng oli hyvin hoidettu ja siellä laidunsivat lehmät. Enimmillään saarella oli yli 20 lehmää ja niityllä jopa kolme heinälatoa. Paikoin ovat näkyvissä vielä matalat, nykyisin umpeenkasvavat ojat. Paikannimet kertovat vielä niistä ajoista, jolloin Utössä ei ollut vakituista asutusta, ja jurmolaiset kävivät niittämässä heinää karjalleen Utössä. Niitylle johtavan tien varressa on Grutmålsberget, jossa jurmolaiset söivät aamupalansa, ja Aftonmålsuddenin niemessä jurmolaiset valmistivat iltaruokansa ennen kotisaarelleen paluuta.

Pelikenttää reunustaa kiinnostava puolikaaren muotoinen pyöreiden kivien muodostama penger. Se on viimeinen osa kolmatta Salpausselkää, joka näkyy mahtavampana Jurmossa. Keväisin ja syksyisin niityllä käy paljon ornitologeja. Lintujen muuttoaikaan Utö on lintuharrastajien paratiisi, jonne he saapuvat vuosi vuodelta yhä uudelleen harrastuksensa pariin. Joskus Utössä tehdään harvinaisia lintuhavaintoja ja 'bongarit' tulevat sinne kauempaakin.
25

16) Hautausmaa

26
Kauempana niityllä on Utön hautausmaa. Hautojen vähäinen määrä saattaa yllättää, kun tiedämme, kuinka pitkä historia Utöllä on, ja kuinka paljon väkeä siellä on asunut. Tämä selittyy sillä, että hautausmaa on vihitty käyttöön vasta 1962. Sitä ennen utöläiset haudattiin pääsääntöisesti Jurmoon. Hautausmaan rakentamista varten Utöhön oli tuotava proomuilla kaikki tarvittava hiekka.

Suullinen perimätieto kertoo monta tarinaa utöläisten viimeisestä vaarallisesta matkasta Jurmoon myrskyssä tai yli petollisen jään. Jos kuolema vieraili Utössä talviaikaan, ruumis vietiin Jurmoon ja haudattiin, mutta siunaustilaisuus pidettiin vasta kesällä, kun Korppoon pappi vieraili saarella.

Hautausmaalla huomio kiinnittyy meren uhrien muistoksi pystytettyyn muistomerkkiin, jonka on suunnitellut Gösta Bergman. Muistomerkki on spriipurje, jota koristaa ennen vanhaan käytetty luotsiveneen purjeen punainen raita.

Hautausmaan pohjoispuolella on yksinäinen, raskaiden metalliketjujen kehystämä hauta. Haudassa lepää Saksan keisarillisen laivaston matruusi Buchwald. Hänen ruumiinsa löytyi rantaan huuhtoutuneena Västra uddenilta 16.12.1916.

Kiertokävelymme päättyy tähän ja palaamme takaisin kylään. Jos et ole vielä kävellyt koko reittiä läpi, palaa kohtaan 1) Päälaituri ja jatka vaellustasi. Matkalla päälaiturille kuljet myös Utö Handelin ohi. Utöläiset perustivat saarelle kaupan vuonna 1933, ja se palvelee asiakkaitaan ympärivuotisesti.
Toivomme, että olemme onnistuneet antamaan sinulle välähdyksiä Utön vaiherikkaasta historiasta kiertokävelysi aikana. Kattavamman kuvan saaren jännittävästä menneisyydestä saat tutustumalla kotiseutumuseon näyttelyyn.

27